Hometalon korjaussuunnittelu on vaativa tehtävä

Kuntotutkimuksen jälkeen seuraava vaihe on korjaussuunnittelu.

Joskus kuntotutkija toimii myös korjaussuunnittelijana. Tähän ei ole estettä, mikäli kuntotutkijalla on pätevyys molempiin tehtäviin. Korjaussuunnittelijan pätevyysvaatimuksista säädetään maankäyttö- ja rakennuslaissa.

Korjaussuunnittelijan ja kuntotutkijan on tehtävä keskenään yhteistyötä.

Korjaussuunnittelun alussa suunnittelija perehtyy kuntotutkimusselostukseen sekä muihin asiakirjoihin. Laajoissa korjauskohteissa on suositeltavaa järjestää erillinen katselmus kuntotutkijan ja korjaussuunnittelijan kesken.

Tarvittaessa korjaussuunnittelija konsultoi suunnitelmaa laatiessaan muita rakennusalan ammattilaisia, kuten LVI- ja ilmanvaihtosuunnittelijoita.

Korjaussuunnitelman laatiminen on vaativa tehtävä, sillä esimerkiksi alapohjarakenteen korjausvaihtoehtoja on useita. Useista vaihtoehdoista tulee löytää terveellisen asumisen takaava mutta kustannustehokas vaihtoehto.

Korjaussuunnittelija ottaa kantaa mm. siihen, onko rakennus korjattavissa tiivistämällä.  Yleisesti ottaen epäpuhtauksien kapseloiminen etenkin puurakenteiden sisään ei ole pitkäikäinen korjaustapa.

Salaojien ja ulkopuolen korjaus

Lähteet ja linkit:

Ympäristöministeriön julkaisu 2019:18: “Kosteus- ja mikrobivaurioituneiden rakennusten korjaus”