Puukkosaha ja rasiapora ovat kuntotutkijan työkaluja

Kuntotutkimuksessa rakenteet käydään järjestelmällisesti lävitse. Homevaurion selvittämiseksi eritoten riskirakenteiden aukaiseminen on usein välttämätöntä.

Omakotitaloissa kuntotutkimuksen tilaamisesta ja rakenteiden avaamisesta päättää rakennuksen omistaja.

Taloyhtiössä kuntotutkimuksen tilaamisesta ja rakenteiden avaamisesta päättää hallitus tai isännöitsijä hallituksen valtuuttamana.

Laajin kuntotutkimus joudutaan suorittamaan moniongelmaisessa rakennuksessa, jossa on useasta eri syystä johtuvia vaurioita eri rakennusosissa.

Kuntotutkijalle tulee toimittaa ennen tarkastusta kohteeseen liittyvä kirjallinen aineisto, kuten:

  • aikaisemmat kuntoarviot, -tutkimukset ja -raportit
  • rakennuspiirustukset
  • muut asiaa palvelevat asiakirjat.

Toimintaohjeet ennen tutkimusta

Muita toimintaohjeita tilaajalle ennen kuntotutkimusta:

  • Varmista ennen kuntotutkimuksen tilaamista, että tutkija on varautunut aukaisemaan rakenteita. Ellei hän tätä tee, palkkaa tutkijalle apulainen tai toimi itse sellaisena
  • Älä tuuleta tiloja ennen kuntotutkimusta
  • Älä kuitenkaan sammuta koneellista ilmanvaihtoa
  • Varaa kuntotutkijalle esteetön ja turvallinen pääsy ylä- ja alapohjaan (tikapuut yms)
  • Siivoa allaskaapit tavaroista
  • Siirrä huonekalut pois seinien vierustoilta
  • Älä kastele lattiakaivollisia tiloja vuorokauteen ennen tutkimusta
  • Mikäli salaojat on tarkoitus tarkistaa, varaa kaivuukalusto paikalle tai tee itse kaivuutöitä jo ennen tutkimusta.

Kysy tarkemmat ohjeet tutkimukseen valmistautumisesta aina kuntotutkijalta.

Ympäristöministeriö on julkaissut vuonna 2016 laajan oppaan rakennusten sisäilmaongelmien kanssa tekemisissä oleville kuntotutkijoille ja muille asiantuntijoille. Opas on nimeltään “Rakennuksen kosteus- ja sisäilmatekninen kuntotutkimus”.

Aistinvaraiset havainnot

Kuntotutkimukseen kuuluu merkittävänä osana kuntotutkijan aistinvaraiset havainnot, kuten:

  • lahovaurioiden,
  • homeen hajun ja
  • näkyvän mikrobikasvuston havaitseminen.

Lahovaurio voidaan todeta puurakenteen näkyvänä muutoksena tai mekaanisena lujuuden menetyksenä.

Näkyvä mikrobikasvusto voi esiintyä rakenteissa värinmuutoksena materiaalin pinnalla tai puuterimaisena, pölymäisenä tai pistemäisenä kasvustona.

Mikrobikasvusto ei ole aina aistinvaraisesti todettavissa. Epäselvissä tapauksissa aistinvarainen epäily mikrobikasvusta tutkitaan mikrobianalyysein.

Materiaalinäytteet

Linkit:
Rakennuksen kosteus- ja sisäilmatekninen kuntotutkimus – Ympäristöministeriö