Mummolan haju ja tetrakloorianisolit (TCA)

Mummolan haju on tuttu, mutta ongelmallinen ilmiö

Moni meistä tunnistaa sen hajun, jota kutsutaan “mummolan hajuksi”. Se on tunkkainen, kellarimainen, hieman puumainen ja joskus jopa makea tuoksu, joka ei kuulu terveeseen rakennukseen. Tätä hajua voi esiintyä erityisesti vanhoissa taloissa, ja sen taustalla voivat olla tetrakloorianisolit eli TCA-yhdisteet.

TCA-yhdisteitä syntyy, kun rakennusmateriaaleissa olevat klooratut fenolit hajoavat mikrobien vaikutuksesta. Hajun voi tunnistaa siitä, että se on pysyvää, tarttuu vaatteisiin ja huonekaluihin ja saattaa jopa kulkeutua asukkaiden mukana muihin tiloihin. Vaikka TCA ei ole varsinaisesti terveydelle vaarallinen, se tekee asumisesta epämiellyttävää ja voi aiheuttaa kiusallisia sosiaalisia tilanteita, kun haju seuraa ihmistä kodin ulkopuolelle.

Miten tunnistaa mummolan haju?

Mummolan hajun tunnistaminen voi olla hankalaa, koska se muistuttaa monia muita sisäilmaongelmien hajuja. Joskus se sekoitetaan homeeseen, mutta TCA ei välttämättä liity varsinaiseen homekasvustoon. Tyypillisiä tunnistamisen keinoja ovat seuraavat:

Jos talossa tuntuu kellarimainen, puumainen, makea tai tunkkainen haju, vaikka näkyvää hometta ei ole, kyse voi olla tetrakloorianisoleista. Haju tarttuu helposti vaatteisiin ja muihin tekstiileihin, ja se seuraa mukana, vaikka talosta poistutaan. Moni huomaa hajun erityisesti silloin, kun on viettänyt aikaa muualla ja palaa takaisin sisätiloihin.

Hajun esiintyminen voi vaihdella sääolosuhteiden mukaan. Lämpimällä säällä tai kostealla ilmalla haju usein voimistuu, kun taas kuivina pakkaspäivinä se voi olla vähäisempää. Tämä johtuu siitä, että mikrobitoiminta ja haihtuminen ovat aktiivisempia kosteissa ja lämpimissä olosuhteissa. Jos huomaat hajun lisääntyvän tällaisissa tilanteissa, kyse on todennäköisesti juuri TCA-yhdisteistä.

Mistä tetrakloorianisolit syntyvät?

TCA-yhdisteiden syntyminen liittyy rakennusmateriaalien historiaan. Vuosina 1950–1980 käytettiin yleisesti puunsuoja-aineita, jotka sisälsivät tetrakloorifenoleja. Näiden aineiden tarkoitus oli estää puun homehtumista ja lahovaurioita, mutta ajan myötä ne voivat muuttua tetrakloorianisoleiksi mikrobitoiminnan seurauksena.

Samaa ilmiötä voi esiintyä myös vanhoissa maaleissa ja pinnoitteissa, joissa on käytetty fenoliyhdisteitä. Kun ne hajoavat mikrobien tai kemiallisten prosessien kautta, syntyy voimakas haju. Lisäksi vanhoissa huonekaluissa ja puumateriaaleissa, kuten kaapeissa ja hirsiseinissä, voi olla fenolipohjaisia aineita, jotka ajan kuluessa muuttuvat TCA-yhdisteiksi ja haihtuvat huoneilmaan.

TCA-yhdisteiden erityinen ongelma on se, että ne haihtuvat hitaasti ja tarttuvat helposti kaikkeen ympärillä olevaan. Kun haju tarttuu irtaimistoon, sen poistaminen on erittäin vaikeaa, vaikka itse rakennusta korjattaisiin.

Voiko mummolan haju syntyä ilman kosteusvauriota?

Yleinen harhaluulo on, että mummolan haju liittyisi aina kosteusvaurioihin. Todellisuudessa anisoleita voi syntyä ilman ylimääräistä kosteutta, jos rakennusmateriaaleissa on fenoliyhdisteitä ja sopivat olosuhteet täyttyvät.

Prosessi on tällöin hitaampi ja haju voi olla lievempi, mutta se voi silti aiheuttaa merkittävää asumishaittaa. Esimerkiksi vanhat huonekalut voivat päästää hajua, vaikka itse rakennuksessa ei olisi koskaan ollut kosteusvaurioita.

Toisaalta kosteus nopeuttaa prosessia merkittävästi. Kun rakenteet ovat kosteat, mikrobikasvusto voimistuu ja tetrakloorifenolit hajoavat anisoleiksi nopeammin. Tämä tekee hajusta voimakkaamman ja lisää sen leviämistä sisäilmaan.

Miksi TCA-haju on ongelmallinen?

Vaikka TCA ei ole tunnetusti terveydelle vaarallinen samalla tavoin kuin esimerkiksi homeitiöt, sen aiheuttama haju on merkittävä ongelma asumiselle. Haju voi tehdä asunnon myymisestä vaikeaa, sillä ostajat usein reagoivat voimakkaasti tunkkaisiin ja kellarimaisiin hajuun.

Lisäksi haju tarttuu kaikkeen, mikä on ollut talossa. Asukkaiden vaatteet, hiukset ja kodin irtaimisto voivat alkaa haista samalta, ja hajua voi olla mahdoton saada pois edes pesemällä. Tämä voi vaikuttaa sosiaalisiin suhteisiin ja aiheuttaa häpeää tai kiusallisia tilanteita.

Yhteenveto

Mummolan haju on monille tuttu, mutta sen taustalla oleva ilmiö on monimutkainen. Tetrakloorianisolit syntyvät vanhoista puunsuoja-aineista, maaleista ja pinnoitteista mikrobitoiminnan seurauksena. Ne voivat esiintyä myös ilman kosteusvauriota, mutta kosteus nopeuttaa prosessia ja tekee hajusta voimakkaamman.

TCA ei ole sinänsä terveydelle vaarallinen, mutta sen aiheuttama haju tekee asumisesta epämiellyttävää ja vaikeuttaa sekä kiinteistön käyttöä että myyntiä. Haju on tunnistettavissa tunkkaisena, kellarimaisena tai makeana tuoksuna, joka tarttuu vaatteisiin ja irtaimistoon.

Kun tällainen haju havaitaan, on syytä tehdä tarkempia tutkimuksia, jotta voidaan selvittää, mistä se on peräisin ja miten ongelmaan voidaan puuttua. Tietoisuus mummolan hajun ja tetrakloorianisolien yhteydestä auttaa ymmärtämään, että kyse ei aina ole varsinaisesta homeongelmasta, mutta ongelma voi silti olla vakava ja asumista haittaava.