Välittäjän selonottovelvollisuus
Välittäjän selonottovelvollisuus – kuinka pitkälle selvitysvelvollisuus ulottuu?
Kiinteistönvälittäjän työssä ei riitä, että hän välittää toimeksiantajalta saamiaan tietoja ostajalle. Laki asettaa välittäjälle aktiivisen velvollisuuden selvittää kohteesta sellaisia tietoja, jotka voivat vaikuttaa kaupan syntymiseen tai sen ehtoihin. Tätä velvollisuutta kutsutaan selonottovelvollisuudeksi.
Selonottovelvollisuus täydentää tiedonantovelvollisuutta: välittäjän on ensin hankittava riittävät ja oikeat tiedot kohteesta ja vasta sen jälkeen annettava ne myyjälle ja ostajalle. Jos välittäjä ei toimi näin, hän voi joutua vahingonkorvausvastuuseen.
Lainsäädännön lähtökohta
Selonottovelvollisuus on kirjattu Lakiin kiinteistöjen ja vuokrahuoneistojen välityksestä (1074/2000). Välityslain 10 §:ssä säädetään asiakirjoista, jotka välittäjän on hankittava kiinteistökaupassa, kuten:
- lainhuutotodistus
- rasitustodistus
- kiinteistörekisteriote
Asunto-osakkeen kaupassa välittäjän on välityslain 11 §:n mukaan hankittava ainakin isännöitsijäntodistus ja yhtiön tilinpäätösasiakirjat sekä selvitys tulevista remonteista .
Nämä vaatimukset eivät ole pelkkä suositus. Ne ovat lain asettamia vähimmäisvelvollisuuksia, ja niiden laiminlyönti voi johtaa välittäjän vastuuseen.
Hyvän välitystavan ohje
Lain lisäksi Hyvän välitystavan ohje täsmentää, mitä selonottovelvollisuus käytännössä tarkoittaa. Sen mukaan välittäjän on:
- tutustuttava kohteeseen paikan päällä
- hankittava ja tarkistettava ajantasaiset asiakirjat
- selvitettävä toimeksiantajalta kohteen kuntoon ja historiaan liittyviä tietoja
- varmistettava, että tiedot ovat ajan tasalla kaupantekohetkellä
Jos välittäjä epäilee, että hänen saamansa tieto on virheellistä, hänen on tarkistettava asia tai ainakin kerrottava ostajalle, ettei tietoa ole voitu varmistaa.
Kuinka pitkälle selonottovelvollisuus ulottuu?
Välittäjän selonottovelvollisuus ei ole rajaton, mutta se on laaja. Välittäjää ei voida velvoittaa suorittamaan teknisiä tutkimuksia rakennuksen kunnosta, mutta hän ei saa sulkea silmiään ilmeisiltä seikoilta. Esimerkiksi selvästi havaittava kosteusjälki seinässä on seikka, josta välittäjän on syytä ottaa selvää ja tiedottaa ostajalle.
Rajankäynti näkyy myös oikeuskäytännössä. Jos tieto on ollut välittäjän saatavilla esimerkiksi isännöitsijäntodistuksesta, rasitustodistuksesta tai kunnan kaavoitusasiakirjoista, välittäjän on velvollisuus hankkia se. Jos taas kyse on teknisestä rakennetarkastuksesta, se kuuluu ostajan vastuulle.
Vastuu virheistä ja laiminlyönneistä
Jos välittäjä ei hanki riittäviä tietoja ja ostaja tai myyjä kärsii taloudellista vahinkoa, seurauksena voi olla vahingonkorvausvastuu.
Esimerkkejä tilanteista, joissa välittäjän vastuu voi realisoitua:
- välittäjä ei hankkinut rasitustodistusta, josta olisi ilmennyt kiinteistöön kohdistuva panttaus
- isännöitsijäntodistus oli vanhentunut eikä sisältänyt tietoa tulevasta putkiremontista
- välittäjä ei kertonut kaavamuutoksesta, joka oli helposti saatavilla kunnan asiakirjoista
Näissä tilanteissa välittäjän toiminta ei täytä lain edellyttämää huolellisuutta eikä Hyvän välitystavan vaatimuksia.
Välittäjän selonottovelvollisuus ja ostajan selonottovelvollisuus
On tärkeää erottaa välittäjän ja ostajan selonottovelvollisuudet toisistaan. Ostajan on lain mukaan tarkastettava kohde ennen kaupantekoa. Tämä ei kuitenkaan poista välittäjän velvollisuutta hankkia ja toimittaa ne tiedot, jotka hänen on selvitettävä.
Jos ostaja laiminlyö oman tarkastusvelvollisuutensa, hän voi menettää oikeuden vedota virheeseen. Jos taas välittäjä on laiminlyönyt selonottovelvollisuutensa, vastuu voi siirtyä välittäjälle – tai pahimmillaan sekä myyjälle että välittäjälle yhdessä.
Vakuutus ja seuraamukset
Välittäjän selonottovelvollisuuden laiminlyönti voi johtaa merkittäviin vahinkoihin. Välitysliikkeillä on oltava pakollinen vastuuvakuutus (Välitysliikelaki 8 §) .
Vastuuvakuutus antaa turvaa sekä ostajalle että myyjälle. Jos välittäjä on jättänyt selvästi hankittavissa olevan tiedon selvittämättä, vahinkoa kärsinyt voi kääntyä suoraan vakuutusyhtiön puoleen. Välitysliikkeen vakuutusyhtiö selviää välitysliikerekisteristä.
Yhteenveto
Välittäjän selonottovelvollisuus on yksi kiinteistönvälitystoiminnan tiukimmista velvoitteista. Se velvoittaa välittäjän toimimaan aktiivisesti ja huolellisesti, jotta sekä myyjällä että ostajalla on käytössään oikeat ja riittävät tiedot kaupanteon tueksi.
Jos välittäjä laiminlyö selonottovelvollisuutensa, seurauksena voi olla vahingonkorvausvastuu, vakuutuskorvausprosessi ja pahimmillaan mainehaitta koko välitysliikkeelle. Ostajan ja myyjän kannattaa olla tietoisia tästä velvollisuudesta, sillä se tarjoaa heille tärkeän oikeusturvan.
Usein kysyttyä välittäjän selonottovelvollisuudesta
Mitä tarkoittaa välittäjän selonottovelvollisuus?
Se tarkoittaa välittäjän velvollisuutta hankkia ja tarkistaa kaupankohteesta olennaiset tiedot ennen niiden antamista osapuolille.
Mitkä asiakirjat välittäjän on hankittava kiinteistökaupassa?
Vähintäänkin lainhuutotodistus, rasitustodistus ja kiinteistörekisteriote.
Entä asunto-osakekaupassa?
Isännöitsijäntodistus, tilinpäätös ja selvitys yhtiön tulevista korjauksista.
Pitääkö välittäjän tehdä kuntotarkastus?
Ei. Tekninen tarkastus kuuluu myyjälle ostajalle, mutta välittäjän on reagoitava ilmeisiin puutteisiin ja epäilyksiin.
Mitä jos välittäjä ei tarkista tietoa, joka olisi helposti saatavilla?
Hän voi joutua vahingonkorvausvastuuseen.
Voiko ostaja menettää oikeutensa vedota virheeseen?
Kyllä, jos hän itse laiminlyö oman tarkastusvelvollisuutensa. Tämä ei kuitenkaan poista välittäjän vastuuta selonotosta.
Miten selonottovelvollisuus liittyy tiedonantovelvollisuuteen?
Välittäjän on ensin hankittava riittävät tiedot (selonotto) ja sen jälkeen annettava ne osapuolille (tiedonanto).
Miten voi toimia, jos välittäjä on jättänyt selonottovelvollisuuden täyttämättä?
Tee reklamaatio ja tarvittaessa vahinkoilmoitus välitysliikkeen vastuuvakuutusyhtiölle tai käänny asianajajan puoleen.



