Sädesieni rakennuksissa – aktinomykeetit kosteus- ja mikrobivaurioiden indikaattoreina
Sädesienillä tarkoitetaan tavallisesti aktinomykeetteja eli säiemäisiä bakteereita. Laboratoriotutkimuksissa käytetään usein nimityksiä aktinomykeetit, aktinobakteerit tai esimerkiksi Streptomyces-suku.
Kosteusvaurioindikaattoreina sädesieni pidetään erityisesti silloin, kun niitä esiintyy runsaasti rakennusmateriaalissa yhdessä muiden mikrobivaurioon viittaavien havaintojen kanssa.
Aktinomykeetit liittyvät tyypillisesti pitkäaikaiseen kosteusrasitukseen. Sädesienet tarvitsevat kasvaakseen kosteutta, aikaa ja orgaanista materiaalia. Tämän vuoksi niiden esiintyminen rakennusmateriaalissa viittaa usein tilanteeseen, jossa rakenne on ollut kostea pitkään.
Rakennuksissa sädesieniä tavataan erityisesti alapohjarakenteissa, maata vasten olevissa rakenteissa, puurakenteissa, orgaanisissa eristeissä sekä rakenteissa, joissa kosteuden poistuminen on ollut puutteellista. Tyypillisiä riskirakenteita ovat esimerkiksi valesokkelit, ryömintätilalliset alapohjat ja vanhat purueristetyt rakenteet.
Rakennuksissa sädesieniä tavataan erityisesti alapohjarakenteissa, maata vasten olevissa rakenteissa, puurakenteissa, orgaanisissa eristeissä sekä rakenteissa, joissa kosteuden poistuminen on ollut puutteellista. Tyypillisiä riskirakenteita ovat esimerkiksi valesokkelit, ryömintätilalliset alapohjat ja vanhat purueristetyt rakenteet.
Aktinomykeetteihin kuuluu eri sukuja
Rakennusten mikrobitutkimuksissa yleisimpiä aktinomykeettisukuja ovat Streptomyces, Nocardia, Thermoactinomyces, Micromonospora ja Actinomadura. Näistä erityisesti Streptomyces liitetään usein pitkäaikaisiin kosteusvaurioihin.
Aktinomykeetit poikkeavat tavallisista bakteereista siinä, että ne muodostavat rihmamaisia rakenteita. Mikroskooppisesti ne muistuttavat osittain homesieniä, vaikka biologisesti kyse on bakteereista. Osa lajeista muodostaa itiömäisiä rakenteita ja tuottaa voimakkaita hajuyhdisteitä, jotka liittyvät tyypilliseen maakellarimaiseen hajuun.
Rakennusmateriaalissa runsas aktinomykeettikasvu on yleensä merkittävä havainto erityisesti silloin, kun:
- rakenteessa todetaan kosteutta,
- materiaalissa esiintyy muita kosteusvaurioindikaattoreita,
- tai rakenne kuuluu tunnettuun riskirakenteeseen.
Sädesienet ja sisäilmaongelmat
Sädesienet liittyvät usein rakennuksiin, joissa esiintyy sisäilmahaittoja. Oireilu voi liittyä rakennuksen kokonaisvaltaiseen kosteus- ja mikrobivaurioon eikä yksittäiseen mikrobilajiin.
Kosteus- ja mikrobivaurioihin liittyviä oireita voivat olla hengitystieoireet, limakalvoärsytys, silmäoireet, pitkittynyt yskä, poikkeava väsymys sekä rakennuksessa esiintyvä epäviihtyisyys. Oireiden arviointi kuuluu terveydenhuollolle, mutta rakennusteknisessä arvioinnissa olennaista on selvittää, onko rakenteissa mikrobikasvua ja voiko rakenteista olla ilmayhteys sisäilmaan.
THL on korostanut, että yksittäisen mikrobilajin terveydellistä merkitystä ei yleensä voida arvioida irrallaan rakennuksen kokonaisolosuhteista. Rakennusmikrobiologiassa sädesienet ovat kuitenkin merkittävä havainto juuri siksi, että niiden esiintyminen viittaa usein pitkään jatkuneeseen kosteuteen ja mikrobikasvuun.
Sädesienien esiintyminen rakenteissa
Aktinomykeetteja esiintyy erityisesti rakenteissa, joissa kosteusrasitus on jatkunut pitkään. Lyhytaikainen kastuminen ei yleensä johda merkittävään sädesienikasvuun, mutta pitkäaikainen kosteus luo niille suotuisat olosuhteet.
Rakennuksissa sädesieniä tavataan usein:
- alapohjan puurakenteissa,
- purueristeissä,
- kostuneissa mineraalivilloissa,
- ryömintätilojen läheisyydessä,
- sekä maaperän vaikutuspiirissä olevissa rakenteissa.
Kosteus voi olla peräisin esimerkiksi:
- puutteellisesta salaojituksesta,
- maaperästä nousevasta kosteudesta,
- putkivuodoista,
- kondenssikosteudesta,
- tai rakenteellisista virheistä
Sädesienien tutkiminen
Sädesieniä tutkitaan ensisijaisesti rakennusmateriaalinäytteistä. Asumisterveysasetuksen soveltamisohjeen lähtökohtana on, että mikrobikasvu pyritään osoittamaan nimenomaan materiaalinäytteistä eikä pelkästään ilmanäytteistä.
Näytteitä voidaan ottaa esimerkiksi:
- puurakenteista,
- eristeistä,
- purusta,
- lastulevyistä,
- tai muista orgaanisista rakennusmateriaaleista.
Rakennetta joudutaan usein avaamaan, koska varsinainen mikrobikasvu sijaitsee tyypillisesti rakenteen sisällä.
Laboratoriossa aktinomykeetteja tutkitaan tavallisesti viljelymenetelmillä. Käytössä on erityisiä kasvualustoja, joilla pyritään kasvattamaan säiemäisiä bakteereita näkyviksi. Aktinomykeettien tutkimuksessa käytetään yleisesti THG-alustaa, joka soveltuu bakteerien ja sädesienten kasvatukseen.
Laboratoriossa aktinomykeetteja tutkitaan tavallisesti viljelymenetelmillä. Käytössä on erityisiä kasvualustoja, joilla pyritään kasvattamaan säiemäisiä bakteereita näkyviksi. Aktinomykeettien tutkimuksessa käytetään yleisesti THG-alustaa, joka soveltuu bakteerien ja sädesienten kasvatukseen.
Tulokset voidaan ilmoittaa esimerkiksi:
- plusasteikolla,
- pitoisuuksina,
- tai sanallisina arvioina.
Raportissa voidaan käyttää ilmaisuja kuten:
- runsas aktinomykeettikasvu,
- selvä mikrobikasvu,
- tai viite kosteusvauriosta.
Lisäksi tutkimuksissa voidaan käyttää DNA-pohjaisia menetelmiä, kuten qPCR-analyysiä, joka havaitsee myös kuivuneita tai kuolleita mikrobijäämiä. Käytännössä qPCR toimii kuitenkin yleensä täydentävänä tutkimusmenetelmänä muiden tutkimusten rinnalla.
Lue lisää materiaalinäytteiden mikrobitutkimuksesta ja siitä, mitä laimennossarja, suoraviljely, suoramikroskopointi ja qPCR käytännössä tarkoittavat
Sädesienitulosten tulkinta
Rakennusmikrobiologiassa yksittäinen laboratoriotulos ei yksin ratkaise vaurion merkitystä. Olennaista on kokonaisarvio, jossa huomioidaan:
- mikrobilajisto,
- kasvun määrä,
- rakenteen kosteusolosuhteet,
- rakenneratkaisut,
- hajuhavainnot,
- ilmayhteydet,
- sekä rakennetekniset tutkimukset.
Vähäinen yksittäinen aktinomykeettihavainto ei automaattisesti tarkoita laajaa mikrobivauriota. Sen sijaan runsas sädesienikasvu yhdessä muiden kosteusvaurioindikaattorien kanssa on yleensä merkittävä havainto.
Erityistä merkitystä annetaan tilanteille, joissa:
- rakenne kuuluu tunnettuun riskirakenteeseen,
- materiaalissa todetaan pitkäaikaisen kosteuden merkkejä,
- ja rakennuksessa esiintyy sisäilmahaittoja.
Sädesienivaurioiden korjaaminen
Sädesienivaurion korjaaminen perustuu aina kosteuden syyn poistamiseen. Mikrobikasvun pelkkä puhdistaminen ei riitä, jos rakenne jää edelleen kosteaksi.
Korjaustoimenpiteet voivat sisältää:
- vaurioituneiden materiaalien poistamisen,
- rakenteiden kuivattamisen,
- alapohjan korjauksen,
- salaojituksen parantamisen,
- ilmanvaihdon korjaamisen,
- tai rakenteellisen ratkaisun muuttamisen.
Käytännössä sädesienivauriot edellyttävät usein vaurioituneiden materiaalien purkamista ja uusimista. Mitä pidempään kosteusrasitus jatkuu, sitä laajemmaksi vaurio tavallisesti kehittyy.
Sädesienet asuntokauppariidoissa
Kiinteistökauppariidoissa sädesienilöydös voi muodostaa olennaisen piilevän virheen. Erityisesti laajat kosteus- ja mikrobivauriot voivat johtaa hinnanalennus- tai vahingonkorvausvaatimuksiin ja vakavimmissa tapauksissa jopa kaupan purkuun.
Asuntokauppariidoissa (asunto-osakkeen kauppa) asunto-osakeyhtiön kunnossapitovastuu on rakenteiden osalta ensisijainen, jolloin virheen arviointi ei ole yhtä suoraviivaista kuin kiinteistön kaupassa.
Oikeudellisessa arvioinnissa merkitystä annetaan muun muassa:
- vaurion laajuudelle,
- korjauskustannuksille,
- asumishaitalle,
- sekä sille, onko ostaja voinut havaita ongelman ennen kauppaa.
Kaupan purku edellyttää olennaista virhettä. Käytännössä arviointi perustuu kokonaisuuteen, jossa huomioidaan rakennuksen kunto, korjausten laajuus sekä asumisterveydellinen merkitys.
Sädesienivauriot liittyvät usein tilanteisiin, joissa vaurio on ollut rakenteiden sisällä piilossa eikä sitä ole voitu havaita tavanomaisessa tarkastuksessa ennen kauppaa.
Oletko ostanut tai myynyt talon ja siinä esiintyy sädesieniä?
Asianajaja, varatuomari Mika Talviarolla on hometaloriidoista 25 vuoden ja 500 hoidetun jutun kokemus.
Kysy neuvoa Lakipuhelimesta 0600-41041 (3,03 e/min+pvm).
Mikäli haluat jättää toimeksiannon, soita 044-3849888.
Usein kysytyt kysymykset: Sädesieni rakennuksissa
Mikä on sädesieni?
Rakennuksissa sädesienillä tarkoitetaan tavallisesti aktinomykeetteja eli säiemäisiä bakteereita. Ne liittyvät usein pitkäaikaiseen kosteusrasitukseen rakenteissa ja niitä pidetään merkittävänä kosteusvaurioindikaattorina.
Onko sädesieni sama asia kuin home?
Ei ole. Sädesienet eivät ole varsinaisia homesieniä, vaan bakteereita. Ne muodostavat kuitenkin rihmamaisia rakenteita, minkä vuoksi ne muistuttavat osittain homeita mikroskooppisesti.
Miltä sädesieni haisee?
Sädesieniin liittyvä haju kuvataan usein maakellarimaiseksi, multaiseksi, tunkkaiseksi tai märän maan hajuksi. Haju liittyy mikrobien tuottamiin yhdisteisiin ja on tyypillinen pitkäaikaisissa kosteusvaurioissa.
Mitä materiaalinäytteen mikrobitutkimuksen suoraviljely tarkoittaa?
Materiaalinäytteen mikrobitutkimuksessa suoraviljelyssä materiaalia asetetaan suoraan viljelymaljoille ilman varsinaista laimennusvaihetta. Menetelmässä arvioidaan erityisesti kasvun runsautta sekä kosteusvaurioindikaattoreita.
Missä rakenteissa sädesieniä esiintyy yleisimmin?
Sädesieniä tavataan usein alapohjissa, valesokkeleissa, purueristeissä, kostuneissa puurakenteissa sekä maata vasten olevissa rakenteissa. Niitä esiintyy erityisesti rakenteissa, joissa kosteus on jatkunut pitkään.
Voiko sädesieniä olla ilman näkyvää homekasvustoa?
Kyllä voi. Sädesienivaurio sijaitsee usein rakenteiden sisällä eikä pinnalla välttämättä näy mitään poikkeavaa. Tämän vuoksi rakenneavaukset ja materiaalinäytteet ovat usein välttämättömiä.
Mitä oireita sädesieni voi aiheuttaa?
Kosteus- ja mikrobivaurioihin liittyviä oireita voivat olla esimerkiksi hengitystieoireet, limakalvoärsytys, silmien kirvely, yskä, päänsärky ja poikkeava väsymys. Oireiden arviointi kuuluu terveydenhuollolle.
Miten sädesieni tutkitaan?
Sädesieniä tutkitaan yleensä materiaalinäytteistä. Näytteitä voidaan ottaa esimerkiksi puusta, eristeistä, purusta tai muista rakennusmateriaaleista. Laboratoriossa tutkitaan, esiintyykö materiaalissa aktinomykeetteja.
Mitä tarkoittaa Streptomyces materiaalinäytteessä?
Streptomyces on yksi yleisimmistä rakennusten kosteusvaurioihin liittyvistä aktinomykeettisuvuista. Runsas Streptomyces-löydös voi viitata pitkäaikaiseen kosteusvaurioon rakenteessa.
Voiko sädesienivaurio olla vakava?
Kyllä voi. Runsas sädesienikasvu liittyy usein pitkäaikaisiin ja rakenteellisesti merkittäviin kosteusvaurioihin. Korjauskustannukset voivat olla huomattavia erityisesti silloin, kun vaurio on laaja.
Miksi sädesieniä pidetään kosteusvaurioindikaattoreina?
Sädesienet tarvitsevat kasvaakseen kosteutta, aikaa ja orgaanista materiaalia. Tämän vuoksi niiden esiintyminen rakennusmateriaalissa viittaa usein pitkäaikaiseen kosteuteen.
Voiko sädesieni poistua itsestään?
Ei yleensä. Jos rakenteessa oleva kosteusongelma jatkuu, mikrobikasvu säilyy tai pahenee. Ongelman ratkaiseminen edellyttää yleensä kosteuden syyn poistamista ja vaurioituneiden materiaalien uusimista.
Miten sädesienivaurio korjataan?
Korjaaminen perustuu kosteuden lähteen poistamiseen. Käytännössä tämä voi tarkoittaa esimerkiksi vaurioituneiden materiaalien purkamista, alapohjan korjaamista, salaojituksen parantamista tai rakenteen kuivattamista.
Voiko ilmanäytteellä todeta sädesienen?
Pelkkä ilmanäyte ei yleensä riitä sädesienivaurion osoittamiseen. Asumisterveysasetuksen soveltamisohjeen mukaan mikrobikasvu pyritään osoittamaan ensisijaisesti materiaalinäytteistä.
Voiko sädesieni johtaa kiinteistökaupan purkuun?
Kyllä voi. Jos sädesienivaurio on laaja, olennainen ja korjauskustannuksiltaan merkittävä, kyse voi olla asuntokaupan piilevästä virheestä, joka voi oikeuttaa hinnanalennukseen tai vakavimmissa tapauksissa kaupan purkuun.
